Olen nyt käynyt ahkerasti joogaamassa ja eilen kävin tapaamassa pt:a, joka opastaa mua ylävartalon treeneissä ja muutenkin treeneissäni heti, kun polveni sallii kunnollisen urheilun. Tänään on vihdoinkin odotettu Ortopediaika, jossa saan kuulla tuomion magneettikuvauksessa löydetyistä tuloksista ja polven jatkohoidosta. Toivon niin paljon, että saadaan asiat eteenpäin ja pääsen takaisin töihin, sekä treenaamaan toden teolla.

Eilinen kuntosaliohjaus oli hyvinkin silmiä avaava, sillä en ikinä uskonut, että olkapäätreeni voitaisiin suorittaa 1kg-3kg painoilla ja lopputuloksena olisi kunnon spagettikädet. Vaikea edes pukea sanoiksi, kuinka liikkeet menivät oikeasti perille lihakseen ja tänään aamulla oli vaikeuksia kurkottaa tiskikaapista astioita, pukemisesta nyt puhumattakaan. Vaikea takoa kalloon, että turha sitä on nolostella noin pienillä painoilla pumppaamisesta, mutta ennen ajattelin ettei kukaan käytä  1-2kg painoja salilla... Oletukset on siis heitettävä jorpakkoon. Eilinen kokemus sai käännettyä ylösalaisin heikenneen uskoni personal trainereihin, mutta näköjään on vain osattava etsiä ja löytää se "minulle parhain ja luotettavin" yhteistyökumppani.

Innolla jatkoa odottaen,

Spagettikäsi.